keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Mukulakivisillä kaduilla

Soitin tänään Maistraattiin ja mies poistettiin ruokakunnasta. Se oli se virallinen termi. Viime viikolla ilmoitin sähköpostilla miehelle, että näin tehdään, jos hän ei itse siirrä kirjojaan pois. Ei ollut siirtänyt. Aikaa olisi ollut ja pankkitunnukset ovat mukana, joten olisi voinut sen tehdä. Ennen viimeviikkoista riitelyä mies pyysi, että ilmoitan ennen kuin teen mitään tämmöistä. En nyt sitten ilmoittanut, kun ystävällisetkin yhteydenotot johtavat uhkauksiin oikeuteen haastamisesta.

Tästä kuitenkin juontui mieleeni se, että milloin asiat ovat omissa käsissä ja milloin eivät. Siellä se mies maleksii mukulakivisiä katuja (oletan, että ulkomailla aina on sellaisia katuja), juo taukojuomaa katukahvilassa, kuvaa nähtävyyksiä, liehittelee naisia. Ja kotimaassa, tietämättään, on nyt koditon, asunnoton, valtion rekisterissä ilman osoitetta. Postit palautuvat lähettäjälleen. Yhteiskunnan silmissä hän on kadonnut.

Kun se, joka aina on huolehtinut, lakkasi nyt oikeasti huolehtimasta. Maksuhäiriömerkintä ja luottotietojen menetys, kohta suljettu puhelin. Kohta varmaan haastemiehenkin etsimä, kunhan ne elatusasiat laitan sinne käräjille. Ja kaikki tämä siellä mukulakivillä kävellessä ja vihellellessä.

5 kommenttia:

  1. Niin, eihän sen sinun ongelmasi pitäisi ollakaan, vaan jokainen huolehtii itsestään, ainakin viimekädessä. Ehkä mies olisi joutunut moisiin ongelmiin jo vuosia sitten, ilman sinua. Uskomatonta olikin, että miksi kummassa hän lähti "livohkaan", kun järkevä ihminen olisi tuossa tilanteessa jemmannut ne avioerorahansa, etsinyt asunnon, työtä tai koulun jatkamista, järjestänyt elämänsä pääpuitteet jotakuinkin kuntoon niin hyvin kuin olisi pystynyt. Järjestänyt lastensa tapaamiset kuntoon. Ja jos ryypätä pitää, tehnyt sen kotimaassa. Koska eivät nuo asiat edestä poistu, siirtyvät vain ja ovat odottamassa paluutaan. Oletko sinä itse miettinyt, miksi moinen kuvio ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...niinhän se "järkevä ihminen" olisi tehnytkin...

      Poista
  2. Mies on aina elänyt hetkessä. Heti mulle kaikki nyt. Huomista ei tule ja kun yllättäen tuleekin, niin murehditaan sitä sitten.

    VastaaPoista
  3. No jos niitä haasteita oikeuteen tulee, niin kodittomuus, rahattomuus, työttömyys ja epämääräisen pitkä luuhailu ulkomailla ilman mitään yhteydenpitoa lapsiin tuskin miehen osakkeita parantaa.

    VastaaPoista
  4. Ei minua miehen haasteet huoleta yhtään. Tuskin edes haastaa. Kuka sellaista lähtisi ajamaan, eikä miehellä riitä osaaminen ajaa itse.

    VastaaPoista