keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Kuinka sydän annetaan tai ei anneta?

Edellisen postauksen kommentti sydämen antamisesta jäi mietityttämään. Että kuinka sydämen voi antaa tai olla antamatta? Onko siihen vaara aina, jos ylipäätään lähestyy toista ihmistä? Voinko minä päättää, et saa sydäntäni? Ja niinkuin laulussa sanotaan "Jos haluut saada, on pakko antaa." Että mihin asti mitään suhdetta voi viedä tietoisella päätöksellä, että ei avaa sydäntään ja näin välttää sen antaminen? Ja voiko koskaan olla varma toisesta ihmisestä, että ansaitseeko toinen sitä?

Ehkä todenmukaisempi on sanonta sydämen varastamisesta. Ehkä se käy niin vaivihkaa, hämärän hetkissä, pienin askelin, että sitä ei huomaa ajoissa, että voisi tehdä tietoisen päätöksen. Yhtäkkiä huomaa, että on menettänyt sydämensä tai että sen menettäminen on niin lähellä, että tekee äkkinäisiä, jopa paniikkisia liikkeitä. Ja onko sydämen menettämisen nopeudella tai hitaudella mitään tekemistä asian oikeellisuuden tai kestävyyden kanssa? En tiedä, kunhan pohdin.